Kategoria: Kertomuksia ja esitelmiä

26.07.2017

Ilmakuvaa Lapinjoen uomasta

26.07.2017

Ilmakuvaa Lapinjoesta

09.05.2017

Esitelmä Lapijoesta 2016

Lapijoki esitys
09.05.2017

Virkistyskäyttö

Joki tarjoaa runsaasti virkistysmahdollisuuksia. Joessa voi muun muassa uida, kalastaa, ravustaa tai meloa.

Jokivarressa ja joessa retkeillessä pääsee tutustumaan upeisiin maisemiin, runsaaseen kasvillisuuteen ja monipuoliseen linnustoon. Lapijoki puikkelehtii pääosin peltomaisemien keskellä, mutta nähtävissä on myös useita reheviä ja puustoisia alueita. Melontaa ja vesillä liikkumista vaikeuttaa muun muassa veden vähyys kesäaikaan. Paras aika vesillä liikkumiseen onkin heti keväällä.

Lapijoen kalastoa voidaan pitää melko niukkana. Kalastuskuntia on lähes koko jokimatkalla ja jokeen on viime aikoina tehty runsaasti rapuistutuksia. Kala pääsee kulkemaan joessa aina Lapinkoskelle saakka.

Siitä ylempänä kalat liikkuvat Koskeljärveltä aina samaiselle padolle saakka. Pääasialliset saaliskalat ovat hauki, särki, lahna ja ahven.

09.05.2017

Vesien tila

Alueen lukuisat järvet ovat tyypillisesti ruskeavetisiä ja humuspitoisia. Huomattava osa vesiin kohdistuvasta kuormituksesta tulee maataloudesta ja haja-asutuksesta. Peltojen osuus vesistöalueen kokonaispinta-alasta on 23 %.

Osassa alueen järvistä veden laatu on hyvää, Lapijoessa tyydyttävää. Vaikka jokivesi on ajoittain humuspitoista, vesi on kuitenkin käyttökelpoista ja mahdollistaisi esimerkiksi joen nykyistä aktiivisemman virkistyskäytön.

Veden riittävyys on kuitenkin ongelma kuivimpina aikoina ja se hankaloittaa esim. melontaa ja soutua. Käytön kehittämisen painopisteitä ovat muun muassa vesistöjen säännöstelyn, tulvasuojelun ja eri käyttömuotojen yhteensovittaminen, luonnon monimuotoisuuden ja kalataloudellisten arvojen säilyttäminen ja parantaminen, kulttuuriympäristöjen ja maisemansuojelun edistäminen, virkistyskäyttömahdollisuuksien ja vesiliikenteen parantaminen ja vesistöjen ennallistaminen ja kunnostaminen.

Monet tahot tekevät yhteistyötä jokien tilan parantamiseksi ja turvaamiseksi. Vesien tilan parantamisessa tavoitteet kohdistuvat kokonaiskuormituksen vähentämiseen sekä vesien tilaan ja vesiluontoon vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen. Tärkeitä painopisteitä ovat muun muassa maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen vähentäminen, asutuksen jätevesikuormituksen vähentäminen sekä ympäristötietoisuuden ja vesienhoidon kansalaisaktiivisuuden lisääminen.

08.05.2017

Lapijoki on ainutlaatuinen

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pinta-alaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi ja Narvijärvi. Lisäksi alueen suurimmista järvistä mm. Kauklaistenjärvi ja Lutanjärvi laskevat Lapijokeen. Merkittävimmät sivujoet ovat Isosuonoja ja Uitto. Lapijoki saa alkunsa Hinnerjoen kylästä Eurasta, jonka yläpuolella joki kulkee Hinnerjoki- nimisenä. Järvisyysprosentti on 4 %.

Lapijoki kulkee Euran kunnan ja Rauman kaupungin alueilla. Se virtaa lähes umpeenkasvaneiden Kinnalanjärven ja Saarnijärven läpi ja laskee kahtena haarana Selkämereen. Pääuoma on noin 60 km pitkä. Joki on maisemallisesti tärkeä alueen kylille ja virtaa mm. Rauman Lapin keskustan läpi.

Lapinkoskessa, Lapin keskustassa, on voimalaitos ja Lapijoen vettä käytetään UPM-Kymmene Oyj:n tehtaiden ja Rauman vesilaitoksen raakavetenä.